Hyvää puolustusvoimain lippujuhlan päivää!

WhatsApp Image 2018-06-04 at 06.58.56.jpeg

Itsenäisen maan tunnusmerkistöön kuuluu oleellisesti uskottava itsenäinen puolustus ja kansakunnan mahdollisimman laaja yhtenäisyys arvojen perusteella. Lippujuhlan päivänä vietetään Suomen marsalkan Gustaf Mannerheimin syntymäpäivää 4. kesäkuuta. Päivä on vakioitunut oheiselle päivällä jatkosodan aikana 1942, jolloin valtioneuvosto antoi 4.6.1942 ylipäällikölle Suomen marsalkan arvon hänen 75 vuotispäivänään ja määräsi asetuksella päivän lippujuhlan päiväksi.   

Alun perin sotaväen lippujuhlaa vietettiin vuodesta 1919 vapaussodan voittaneiden valkoisten voitonparaatin vuosipäivänä 16 toukokuuta. Tasavallan presidenttinä toiminut K.J. Ståhlberg vahvisti sotaväen lippujuhlan viralliseksi juhlapäiväksi vuonna 1921. Aluksi päivä oli lähinnä porvariston juhla. Vuonna 1927 lippujuhlan päivän paraatin otti vastaan sosiaalidemokraattinen pääministeri Väinö Tanner. Tanner ei ollut hyväksynyt sisällisotanakin tunnetun sodan aseellista kapinaa vaan pysytellyt tietoisesti tapahtuminen ulkopuolella. Tannerin ottaessa vastaan lippujuhlan päivän paraatin tasavallan presidentti Lauri Kristian Relanderin sairausloman aikana, sillä oli aikalaisten mukaan merkittävä symbolinen merkitys osana kansakunnan eheytymistä vuoden 1918 tapahtumien jälkimainingeissa.       

Lippujuhlan päivä määrättiin valtioneuvoston asetuksella liputuspäiväksi 1934. Viimeinen lippujuhlan päivän paraati järjestettiin 20 vuotta valkoisten voiton paraatin jälkeen vuonna 1938. Keväällä 1940 talvisodan jälkeen kansakunnan yhtenäisyyden eteen paljon työtä tehnyt ylipäällikkö, silloinen sotamarsalkka Gustaf Mannerheim antoi päiväkäskyn, jonka mukaan 16. päivänä toukokuuta ei järjestetä juhlallisuuksia. Hän pyrki käskyllä edelleen yhdistämään kansakuntaa. Lisäksi päiväkäskyssä määrättiin toukokuun kolmas sunnuntai vietettävän yksimielisyyden ja sankarivainajien muistopäivää, nykyisenä kaatuneiden muistopäivänä. Gustaf Mannerheim korosti eri lähteiden mukaan, että vuoden 1918 kaikkien sotaan osallistuneiden kaatuneiden muistopäivä on nimenomaan yksimielisyyden päivä. Muodollisesti asetusta ei vielä muutettu ja toukokuun 16. päivä säily liputuspäivänä vuoteen 1942.       

Sotien jälkeen puolustusvoimien antama koulutus on yhdistänyt eri yhteiskuntaluokista tulevia nuoria miehiä ja vuodesta 1995 myös naisilla on ollut mahdollisuus vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Puolustusvoimissa annettava koulutus on ollut koko itsenäisyyden ajan vahvasti oman maan puolustamiseen nojaavaa koulutusta. Lippujuhlan päivällä on historiallisesta katsannosta tärkeä rooli muiden kansallistien juhlapäivien ohella. Arvot ja historialliset vaikuttimet lippujuhlan päivän vietolle on tärkeää pitää esillä ja kunnioittaa lippujuhlan päivää itsenäisen puolustuksen ja yksimielisen vakaan yhteiskunnan yhtenä tärkeänä yhdistäjänä.

Lopuksi tahdon onnitella ja kiittää kaikkia ylennettyjä reserviläisiä, puolustusvoimien kantahenkilökuntaa sekä eri ansioista ansiomerkin saaneita henkilöitä. ”Kun toimeen tartutaan” lausahdus kuvastaa mielestäni työtänne yhteiskunnan hyväksi. Onnea!

Rakkaan itsenäisen isänmaan Kanta-Hämeen maakunnassa 4. päivänä kesäkuuta 2018

Marko Ahtiainen
eduskuntavaaliehdokas 2019

#markoahtiainen2019
markoahtianen.com
marko@markoahtiainen.com

Marko Ahtiainen