Yrittäjyyden edistämistä kotikunnassa

blogi_5-1.jpg

Jätin oheisen aloitteen Janakkalan kunnanvaltuustolle maanantaina 4. päivänä kesäkuuta 2018. Aloite sai mukavasti allekirjoittajia, 16 valtuutettua, lähes kaikista valtuustoryhmistä.

Ajattelin luoda uudenlaista toimintakulttuuria, mutta vielä pitää paljon Hiidenjoessa virrata vettä, että kulttuurimme kehittyy ja että aloitteita voidaan laajasti allekirjoittaa yli puoluerajojen. Jatkan sitkeästi yhteistyön linjalla. Kuntalaisten etu ajaa ohi vanhojen ideologisten rajojen.

Erityksen kiitoksen tahdon antaa Sirkka-Liisa Aholle (SDP), Piia Aitto-ojalle (KD) Ari Laivolalle (Kok) Suvi Pesoselle (Kesk.) ja Jorma Saarenpäälle (PS) palautteesta, jonka aloitteestani sain. Ja kaikki allekirjoittaneet osoittivat tahtonsa rakentaa yritteliästä Janakkalaa osana Hämettä. 

VALTUUSTOALOITE

Janakkala – Suomen yrittäjämyönteisin kunta, toimenpidesuunnitelma

Suomen Yrittäjät julkaisi Elinkeinopoliittisen mittariston tulokset kunnallisjohdon seminaarissa Tampereella 23.5.2018. Tulokset eivät ole kovinkaan mairittelevia koko Hämeen osalta, mutta eivät myöskään Janakkalan osalta. 

Elinkeinopoliittinen mittaristo (ELPO) -kyselyllä kartoitetaan joka toinen vuosi kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti.

ELPO-kysely toteutettiin 16.2.-16.4.2018 ja siihen vastasi 5 835 Suomen Yrittäjien jäsenyritystä. Tuloksia kannattaa hyödyntää kunnan elinkeinopolitiikan kehittämistyössä. Hämeessä kyselyyn vastasi 274 yritystä ja Janakkalassa 20 yritystä.

Vuonna 2018 kuntien saama keskiarvo elinkeinopolitiikasta on 6,74.  Tulos vähän parempi kuin vuonna 2016 (6,65). Kiitettävän arvosanan (9–10) jäsenyrittäjistä antaa 11 % ja heikoimman arvosanan (4) antaa 7 %. Kaikki elinkeinopolitiikan osa-alueet paranivat vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2016. Käytännössä jokainen kunta haluaa olla yrittäjäystävällinen ja kuntajohto keskimäärin ymmärtää yrittäjyyden tärkeyden verotulojen, työpaikkojen ja palveluiden mahdollistajana.

Juhlapuheissa me kaikki korostamme yrittäjyyden merkitystä. Menestyvimmät kunnat erottuvat siinä vaiheessa, kun strategiat muuttuvat todeksi. Tämä toimeenpano koskee laajasti niin kunnan toimintaa, sidosryhmien toimintaa kuin yleistä yrittäjyyteen suhtautumista. 

Janakkalan osalta keskiarvo oli selkeästi sekä Hämeen, että valtakunnan keskiarvoa huonompi. Janakkalan saama keskiarvo luku 6,2 ja vuonna 2016 lukumme oli 6,6. Eli trendi ja suunta ovat meillä vastoin koko maan kehitystä, alaspäin.

Kunnittain tarkasteltuna arvosanat vaihtelevat suuresti. Parhaan arvosanan saavat Lieto Varsinais-Suomesta (8,87), Muurame Keski-Suomesta (8,73) ja Ilmajoki Etelä-Pohjanmaalta (8,42). Aluetasolla elinkeinopolitiikan kokonaisarvosana vaihtelee Pohjois-Karjalan kuntien yhteenlasketusta keskiarvosta 7,12 Päijät-Hämeen 6,38. Kanta-Hämeen keskiarvo on 6,5.

Janakkalan kunnanvaltuusto hyväksyi kunnianhimoisen strategian ja tavoitteet tuleville vuosille toukokuussa 2018. Olemme myös resursoineet jo lisää voimavaroja kunnan elinvoimaan (+1,5 henkilö työvuotta) sekä kunnan omistaman yhtiön kautta lisäksi (+ 1 henkilötyövuosi). Nämä ovat oikeita askelmerkkejä ja osoitus siitä, että olemme tunnistaneet kehittämisen tarpeen.

Janakkalan strategiassa on monia yrittäjyyteen ja elinkeinopolitiikkaan liittyviä viittauksia.

  • Janakkala tarjoaa yrityksille erinomaisen toimintaympäristön
  • Janakkalassa on kehittyvät elinkeinoalueet
  • Janakkalassa on hyvä työllisyystilanne

Lisäksi monet muut strategiassa ilmaistut asiat vaikuttavat yritysilmapiiriin.

Myönteisiä merkkejä ilmassa

Vuoden viisi ensimmäistä kuukautta poiki 368 uutta yritystä Kanta-Hämeeseen. Lopettaneita yrityksiä oli samaan aikaan 225, joten maakunnan yritysmäärä kasvoi 143. Suhteellisesti yritysmääränsä kasvattivat eniten Loppi (+19) ja Janakkala (+27). Hämeenlinna oli tilaston ykkösenä (+57) ja Riihimäki Janakkalan jälkeen kolmosena (+25).

Me allekirjoittaneet näemme yrittäjyyden ja elinkeinopolitiikan kehittämisen tarpeen niin työllisyyden, verotulojen kasvun kuin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta keskeiseksi.

Yrittäjyyskasvatus, yritysideoiden sparraus, uusien yritysten perustamisen helppous ja nykyisten toimivien yritysten kanssa tehtävä laaja-alainen yhteistyö niin hankintoihin kuin erilaisiin hankkeisiin liittyen on yritysten elinvoiman ja kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Emme todennäköisesti tule saavuttamaan strategisia tavoitteitamme, mikäli emme löydä uutta vaihdetta elinkeino- ja yrittäjyyspolitiikkaan liittyen lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Elinvoimainen yrittäjyysilmapiiri on tärkeä osa työllisyyden hoitoa.     

Kunnassamme on voimassa oleva konsulttivetoisesti valmisteltu elinvoimaohjelma vuosille 2016 – 2020. Osaan ohjelman tavoitteista on kiitettävästi tartuttu. Niin elinvoimaohjelman kuin ELPO-kyselyn tulosten perusteella tekemämme päätökset lisätä suoraan elinvoiman parissa työskentelevien osaajien määrää on ollut oikea. Sinänsä jokainen kunnan työntekijä ja luottamushenkilö työskentelevät osaltaan elinvoiman parissa ainakin välillisesti.     

Nyt on aika ja tarve tehdä konkreettinen suunnitelma yrittäjyyden ja elinkeinopolitiikan vahvistamiseksi. Näemme, että raskaasti valmisteltujen konsulttivetoisten ohjelmien aika on toistaiseksi ohi. Nykyisen elinvoimaohjelman, Suomen Yrittäjien ja muiden tahojen tekemien selvitysten ja raporittien pohjalta on mahdollista tehdä toimintasuunnitelma. Elinvoimatiimin rooli valmistelussa tulee olla keskeinen.

Esitämme, että Janakkalassa otettaan tavoitteeksi olla Suomen yrittäjämyönteisin kunta ja tehdään tavoitteen toteuttamiseksi toimenpideohjelma. Toimenpideohjelmassa määritetään toimenpiteet, vastuuhenkilöt, resurssitarpeet, sidosryhmäyhteistyön elementit ja aikataulut sekä sovitaan mittaristo suunnitelman seurantaa varten.  

Valmistelussa tulee ottaa kantaa ja huomioida sekä asettaa tavoitteeksi 1) Suomen laadukkain koulujen yrittäjyyskasvatus, 2) suomen innovatiivisin uusien yritysideoiden ajatushautomo ja yrittäjäyhteisö toiminnan juurruttaminen (nykyisen J2 tilan kokemusten perusteella), 3) konkretisoida toimivien yritysten laaja-alaisten palvelujen prosessit yhden luukun periaatteelle sekä 4) esittää toimenpiteet, joilla nykyiset toimivat yritykset saavat parhaat palvelut, joita kuntatasolla Suomessa tarjotaan.    

Janakkalassa 5. päivänä kesäkuuta 2018

Marko Ahtiainen
Kunnanvaltuuston 3. vpj.

#markoahtiainen2019
markoahtiainen.com

Marko Ahtiainen