Elämme Suomessa historiallista aikaa. Yli kymmenen vuotta jatkuneet taloutemme ongelmat aina vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien tekevät tilanteemme maassamme haastavaksi. Globaali pandemia ja itänaapurimme käynnistämä hyökkäyssota Euroopassa asettavat maamme tilanteeseen, jossa tarvitaan uutta ratkaisukeskeistä yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa. Ratkaisujen pitää turvata elävä Suomi ja parempia mahdollisuuksia meille suomalaisille.
Hyvinvointi yhteiskunta
Pohjoismainen hyvinvointi yhteiskunta on perustunut ajatukseen, jossa yksikään kansalainen ei jää tyhjän päälle missään olosuhteissa. Tämä ajatus on edelleen yhteinen tavoite yli puoluerajojen. Olemme tilanteessa, jossa jokaisen panosta yhteisen tulevaisuuden eteen tarvitaan enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen.
Hyvinvointi yhteiskunta ja sen toiminta perustuvat yhdessä tekemiseen ja siihen, että jokainen meistä on valmis tekemään parhaansa oman osaamisensa ja kykyjensä mukaan. Useat mittarit osoittavat, että hyvinvointi yhteiskunnan kestävyys on koetuksella. Vuonna 2018 sosiaalimenot olivat noin 30 % bruttokansatuotteesta. Euromääräisesti sosiaalimenot olivat 70,2 miljardia. Sosiaalimenot koostuvat pääosin seuraavista pääluokista: eläketurvasta, sairausturvasta, työttömyysturvan menoista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen verovaroin katetuista kustannuksista.
Sosiaaliturvan kustannukset
Suomen sosiaaliturvaa rahoitetaan seuraavasti: työnantajien maksuilla 31 %, vakuutettujen maksuilla 13,9 %, valtion rahoituksella 26,8 % (valtion rahoitus on käytännössä verotuloja), sekä kuntien rahoituksella 22,4 % (kuntien rahoitus on valtionosuuksia ts. verotuloja ja kuntien omia verotuloja). Sosiaaliturvaa on pidetty näkyvimpänä hyvinvointi yhteiskunnan elementtinä.
Sosiaaliturvan rahoituksen kestävyys on kiinni käytännössä kansalaisten työpanoksesta, yritysten menestyksestä ja julkisentalouden kestävyydestä. Julkisentalouden kestävyys on koetuksella monista kansallisista ja globaaleista syistä. Maamme velkaantuu lähes 10 miljardin euron vuosivauhdilla. Väestön ikääntyessä tarvitsemme uusia avauksia ja valmiutta tehdä asioita tavalla, jossa julkinen talous ei velkaannu ja jossa sairaat ja ikäihmiset voivat elää parempaa ihmisarvoista elämää. Samaan aikaan pitkäaikaistyöttömyys on korkealla ja toisaalta työvoiman saatavuudessa on raportoitu ennenäkemättömiä ongelmia.
Turvaa ikäihmisille ja sairaille
Elävä Suomi tarvitsee menestyäkseen jokaisen työikäisen ja työkykyisen henkilön panoksen joko palkkatöissä tai yrittäjänä. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Julkisen keskustelun, lainvalmistelun ja päätösten pitää tähdätä tilanteeseen, jossa kaikki työikäiset ja työkykyiset ihmiset tekevät työtä tai toimivat yrittäjinä. Tällä tavalla turvaamme ikäihmisten hyvän vanhuuden ja hoivan sekä koulutuksen rahoituksen. On päivän selvää, että ihmisillä on tilanteita, joissa osaamisen tai elinkeinorakenteen muutosten vuoksi tulee välivaiheita, joissa ei olla työssä. Nämä välivaiheet kannattaa jokaisen käyttää uuden osaamisen kartuttamiseen ja se pitää olla ainoa tavoite, johon yhteiskunnallisten päätösten tulee tähdätä, kun työttömyyden kestosta keskustellaan ja siihen pyritään vaikuttamaan.
Elävän Suomen resepti
Työpaikat ja menestys syntyvät talouden dynamiikasta ja julkisen talouden kestävyydestä. Talouden dynamiikkaa ja ihmisten ostovoimaa voidaan parantaa parhaiten työn verotuksen keventämisellä ja yritysverotuksen muutoksella, joka kannustaa yrityksiä investoimaan työpaikkoihin ja muihin yritysten toimintaedellytyksiin. Verotuksen korkeahko taso ja tulonsiirtojen tekeminen vähentävät talouden dynamiikkaa, lisäävät syrjäytymistä työmarkkinoilta ja estävät talouden terveen kehittymisen. Mikäli pääsemme kohti täystyöllisyyttä voimme panostaa sosiaaliturvaan käytetyt eurot niitä eniten tarvitseville.
Toinen keskeinen keino kohti kestävää yhteiskuntaa on työssäjaksamisen kehittäminen tavalla, jossa työuran pituus paranee sen kaikissa vaiheissa, alussa, keskellä ja lopussa. Mikäli saamme työuria pidennettyä tarkoittaa se jälleen mahdollisuutta panostaa entistä enemmän lapsiin, nuoriin ja ikäihmisiin.
Elävässä Suomessa on turvallista elää. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat asioita, joista meidän on löydettävä resurssi- ja keinotasolla yhteinen näkemys. Kansalaiset pitävät turvallisuutta yhtenä keskeisenä hyvän elämän elementtinä. Turvallisuuteen liittyvät kysymykset kaipaavat samantyyppistä yhteistä tahtotilaa, kuin hyvinvointi yhteiskunnan kestävyyden turvaaminen.
Haluatko sinä olla mukana rakentamassa elävää Suomea?
Kevään 2023 eduskuntavaaleissa olemme tien risteyksessä. Mikäli uskot, että työnteko ja yrittäjyys ovat parhaat keinot hyvinvointimme rakentamiseen tule ihmeessä mukaan rakentamaan kannustavaa yhteiskuntaa. Jos koet, että kansalaisia pohdituttaa turvallisuuteen liittyvät kysymykset olet myös sydämellisesti tervetullut mukaan tiimiimme. Timissämme on jo kymmeniä henkilöitä, olet sydämellisesti tervetullut mukaan.
Janakkalassa 13. päivänä kesäkuuta 2022
Marko Ahtiainen