Eduskuntavaalit 2023 – Marko Ahtiainen

Onko perusturvamme rakennettu pyramidihuijaukselle?

Valtio velkaantuu 6,3 miljardia ja valtion velka nousee 144 miljardiin vuonna 2023. Työeläkevakuuttajien mukaan osakkeiden arvon lasku on syönyt yli 7 miljardia eläkesäästöistä vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Turvaverkkoamme on rakennettu eri hallituskoalitioiden kesken vuosikymmeniä. Päätökset ovat oman aikansa ilmiöitä. On rakennettu ajan saatossa tilkkutäkkimäinen järjestelmästä, jota kukaan ei kokonaisuudessaan hahmota. Kunnat ja hyvinvointialueet kamppailevat samaan aikaan taloutensa kanssa ennennäkemättömällä tavalla. Viimeviikkoina on julkisuudessa keskusteltu yrittäjien eläkejärjestelmän ongelmista. Valtiovallan toimesta on säädetty lainsäädännöllä valtava määrä lakisääteisiä velvoitteita, joissa ihmisille on luvattu erilaisia perusturvaan liittyviä etuja ja oikeuksia. Ongelmaksi näissä lupauksissa muodostuu se, että etujen saajat eivät ole itse vastuussa niiden lupauksiin liittyvien etujen rahoituksesta, vaan aina seuraava ikäluokka rahoittaa edelliselle ikäluokalle luvatut etuisuudet. Tai sitten niitä rahoitetaan nykyisessä pienenevien ikäluokkien tilanteessa velkarahalla, jonka hoito joka tapauksessa lankeaa seuraaville ikäluokille.  Velkaantuminen on siirrettyä verotusta.

Perusturvan rakenteellisesta ongelmasta

Etuisuudet sinänsä ovat monessa tilanteessa perusteltuja ja jopa välttämättömiä. Niiden rahoitus ja rakenne pitää tulevaisuutta varten rakentaa kestävälle pohjalle tavalla, jonka kansantalous kestää. Nyt näin ei ole. Ongelma juontaa juurensa aikaan, jolloin perusturvaa alettiin valtiovallan toimesta voimakkaasti rakentaa. 1960-lukua pidetään perusturvan rakentamisen kulta-aikana. Suuri ja merkittävä ratkaisu oli vuoden 1964 sairasvakuutuslaki. 1960 ja 1970 luvulla luotiin koko nykyinen perusturvan perusta. Yhtä asiaa ei silloin, näin 2020-luvun näkökulmasta osattu huomioida. Ikäluokat, jotka tulivat työelämään, olivat historiallisia ns. suuria sotien jälkeisiä ikäluokkia. Koko perusturva rakentuu matemaattiselle yhtälölle, jossa ikäluokat ovat edellisiä suurempia ja työn ja yrittäjyyden tuottaman arvonlisä kasvaa jatkuvasti. Tämä ongelma nähtiin jo 1980 ja 1990-luvujen vaihteessa, mutta sitä ei ole osattu tai uskallettu lähteä ratkaisemaan. Nythän ikäluokat ovat historiallisen pieniä ja etuisuuksien maksajien joukko käy hyvin pieneksi. Muistutan, että aina seuraava ikäluokka saa kantaa vastuu edellisten ikäluokkien eduista ja oikeuksista. Eli tämän päivän palkansaajat ja yrittäjät maksavat edellisten eläkkeitä ja muuta perusturvaa. Eläkkeet ovat vain yksi osa kokonaisuutta. En syyllistä ketään arvioillani, vaan avaan sitä kokonaisuutta, jossa elämme. Siksi kutsun järjestelmää pyramidihuijaukseksi.

Ohessa muutamia vastuita, joita yhteiskunnalla on:

Sosiaaliturvamenot vuodessa (2017) (lähde THL:n raportti)

  • vanhuuteen liittyvät eläkkeet ja palvelut 28,8 miljardia 
  • sairaus- ja terveysmenot 15,3 miljardia
  • perheet ja lapset 6,7 miljardia 
  • työttömyysmenot 4,9 miljardia 
  • muut sosiaaliturvan menot 2,1 miljardia 

Suurin sosiaaliturvamenojen rahoittaja vuonna 2017 olivat työnantajat, joiden vastuulla kuluista oli 31,9 %. Valtion ja kuntien yhteenlaskettu osuus oli 49,1 %. Käytännössä valtio ja kunnat keräävät rahoituksen palkansaajilta ja yrityksiltä veroina ja veroluonteisina maksuina. 

Eläkevastuut olivat tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 lopulla 821,8 miljardia, joka on 343 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Eläketurvakeskuksen mukaan vuoden 2021 lopussa eläkevarat olivat 257,5 miljardia. Tämä luku on pysäyttävä. Yhteiskunta on tehnyt lupauksia yli 500 miljardilla varoista, joita ei ole toistaiseksi olemassa.  Sama yhtälö koskee terveydenhuollon menojen ennakoitua kehittymistä. Parantuneet erinomaiset ja kalliit hoitokeinot ja pidentynyt elinajanodote tarkoittavat sitä, että sekä eläkemenot, että terveydenhuollon kustannukset kehittyvät tavalla, jonka rahoitus on täysin hämärän peitoissa.  Nykyisillä päätöksillä keinoja on kaksi: ottaa velkaa tai kiristää verotusta. Molemmat ovat pitkällä aikavälillä haitallisia yhteiskunnan kestävyyden, palkansaajien ostovoiman ja yritysten kannattavuuden kannalta. Ja lopulta kärsijöinä ovat ihmiset, jotka palveluita välttämättä tarvitsevat.

Valuvika

Perusturvan talousyhtälössä on valuvika. Se on verrattavissa pyramidihuijaukseen. Yhtälö toimii, jos ikäluokat ovat edellisiä suurempia, työn ja yrittäjyyden tuoma arvonlisä kasvaa suhteessa nopeammin kuin kustannukset. Tämä ei ole toteutunut, päinvastoin. Ongelmaa on paikattu jatkuvasti kiristyvällä verotuksella ja veroluonteisilla maksuilla.

Tässä kohdassa nostan vielä tästä valuviasta esimerkkinä Yrittäjäeläkkeen (YEL), jonka uudistamista valtioneuvosto kesällä 2022 on viemässä eteenpäin. Työeläkevakuuttajat ja valtiovalta ovat huomanneet, että YEL kertymä on laskenut ja rahoittamatonta alijäämää kertyy vuosittain kymmeniä miljoonia. Tämä joudutaan sitten kattamaan valtion ts. veronmaksajien rahoilla. Ongelma on muodostunut, koska yrittäjiä on eläkkeellä huomattavan paljon ja eläkekulut ovat kasvaneet. Toinen ongelma on, että varsinkin pienten yhden hengen yritysten kannattavuus on niin heikko, että yrittäjät eivät kykene maksamaan maksuja, joilla tuota edellisten yrittäjäikäluokkien vajetta kyettäisiin rahoittamaan. Valtiovalta on nyt sitten esittänyt lääkkeeksi sitä, että YEL-maksu perustuisi tietyn työn mediaaniansioihin. Tämä tulee kaatamaan vääjäämättä tuhansia yrityksiä ja työtä vaille jäävät yrittäjät tulevat kuormittamaan jo työikäisenä entisestää hataralla pohjalla olevaa sosiaaliturvajärjestelmäämme.      

Kenen on vastuu?

”Pyramidihuijauksessa” ovat olleet mukana päätöksentekijät ja viranomaiset, kuka vähemmän, kuka enemmän. Ekonomistit eivät ole jostakin syytä tätä ongelmaa nostaneet kovinkaan voimakkain äänenpainoin esille. Poliittiseen keskusteluun ongelma aiheuttaa aivan turhaa vastakkainasettelua ja päättämättömyyttä. Kansalaisille ei ole osattu tai uskallettu avata yhteiskunnan syviä rakenteellisia ongelmia.  En halua tai jaksa uskoa, että ongelmaa ei olisi tiedostettu. Poliittiset päättäjät eduskunnassa miettivät alinomaa seuraavia vaaleja ja suosiotaan niissä. Tämän ongelman ratkaisijat eivät välttämättä ole kovin suosittuja vaaleissa, koska päätökset ulottuvat ja niistä voidaan nauttia vuosikymmenten päästä. Ikävintä on, että jos asialle ei tehdä kohtuullisen suuria uudistuksia, tulevat sukupolvet käytännössä jäävät vaille turvaverkkoa. 

Oravanpyörä, jossa työtä ja yrittäjien luomaa arvonlisää verotetaan kiristyvästi, on kehittynyt haitalliseen suuntaan. Nyt julkinen sektori velkaantuu, perusturva natisee liitoksistaan ja työteon kannattavuus heikkenee. Nykyinen malli ei ole kenellekään hyväksi. 

Tilanteeseen on olemassa ratkaisuja

Esitän rakenteellisen ongelman tunnustamista. Pääkeinoksi kannattaa valita tilkkutäkki perusturvan yksinkertaistaminen perustili-mallilla.

”Perustili on konkreettinen ehdotus siihen, miten hyvinvointivaltiosta päivitetään toimiva versio, 2.0. Perustili on toimeliaisuuteen, työllistämiseen ja säästämiseen kannustava kokonaisuudistus, jonka suuntain on työkykyisten suomalaisten sosiaaliturvassa. Perustilimallissa työn tekeminen on aina kannattavaa, ja työn teettäminen nykyistä yksinkertaisempaa, edullisempaa ja joustavampaa. Työtä ja sosiaaliturvaa voi yhdistää, ja ensisijainen tarveharkinta on ihmisellä itsellään. Perustili tähtää myös säästämiseen, oman talouden suunnitteluun elinkaaren yli ja yksityiseen pääomanmuodostukseen.”

(Lähde, LIBERA)

https://perustilisimulaatio.fi/

(Lähde SITRA)

Samaan aikaan työn ja yrittäjyyden verotusta kevennetään, jolla kannustetaan ja edistetään työllisyyden kehittymistä. Työssäjaksamista parannetaan tavalla, jossa työurat alkavat aiemmin, sairauspoissaolot työuralla vähenevät ja työssä jaksetaan pidempään. Työssäjaksamisen kokonaisuudessa tarvitaan parempaa johtamista ja työntekijöiden halua kehittää omaa fyysistä ja psyykkistä jaksamista. Keinoja tähän on paljon.  Itseasiassa työhyvinvointiin liittyen liikkumattomuus on yksi suuria yhteiskuntamme ongelmia. 

Kirjoitin siitä ennen vuoden 2020 kuntavaaleja seuraavasti: Liikkumattomuus haastaa kuntapolitikkaa.

Osaamisen panostaminen elinikäisesti tukee arvonmuodostusta. Järjestelmästä voidaan tehdä inhimillisempi. Tämä voidaan toteuttaa hyvällä yhteistyöllä seuraavan vaalikauden aikana.

Yhteiskuntamme ja elämäntapamme perusedellytys on, että maamme säilyy elävänä. Teemasta voi lukea lisää tästä.

Janakkalassa 12. päivänä elokuuta 2022
Marko Ahtiainen, kok
Eduskuntavaaliehdokas 2023
Hämeen vaalipiiri

Ja vielä: perusturvaa uudistava virkamiesten vetämä parlamentaarinen komitea ei ensimmäisten ulostulojen mukaan ole ymmärtänyt ongelman juurisyytä laisinkaan. 

ps. haluatko tulla mukaan tekemään kampanjaa, joka tähtää inhimillisempään tulevaisuuteen? Liity mukaan tästä.

Etelä-Suomen Sanomat mielipide 
Itä-Häme mielipide
Forssan lehti mielipide

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.