Suomen entinen vahvuus, koulutettu työvoima, on kovaa vauhtia häviämässä. OECD-maiden vertailussa 25–34-vuotiaiden korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa Suomi on sijalla 29, Chilen ja Turkin välissä. Edellä ovat niin muut pohjoismaat, kuin Viro, Latvia ja Liettua. Suomen koulutetuimmaksi ikäluokaksi on jäänyt vuonna 1978 syntyneet, sen jälkeen kouluttautuneiden määrä on jatkuvasti laskenut. Korkeakouluopiskelijoista jopa kolmannes ei valmistu edes kymmenessä vuodessa. Samaan aikaan kun Suomen taso on pudonnut, muut ovat parantaneet ja menneet ohi.
Ongelmat alkavat jo peruskoulussa, jossa ysiluokkalaisen matemaattiset taidot voivat olla kakkosluokkalaisen tasolla. Jos perustaitojen opettelua ei aikanaan tehdä, niiden opettelu jälkikäteen on todella vaikeaa. Joidenkin nuorten työelämätaidot voivat jäädä niin heikoiksi, ettei heistä ole edes perustason työtehtäviin.
Suomen koulujärjestelmä on lyhyessä ajassa joutunut ongelmiin. Jo yli puolet kaikista opettajista on harkinnut alan vaihtoa, ja määrä on tuplaantunut vain kahdessa vuodessa. Yleisin syy on työn kuormittavuus ja työmäärän lisääntyminen. Tämä puolestaan johtuu heidän päätyönsä ulkopuolisista töistä: byrokratia, kokoukset, hankkeet. Näin ei pitäisi olla. Kumpaa me vanhemmat haluamme opettajan mieluummin tekevän? Opettavan lapsia ja nuoria, ohjaavan heitä elämässä eteenpäin, vai istumassa kokouksissa, täyttämässä byrokratian kiemuroita, hankehumpasta puhumattakaan?
Työuran alkuun pääsemisessä kouluttautuminen on aivan keskeistä, jatkossa yhä useammat työt vaativat tutkinnon. Pelkän peruskoulun varaan ei voi jäädä, sillä se on vakava uhka työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämiseen. Samaan aikaan koulutuksen taantuman kanssa Suomessa on yhä kasvava työvoimapula, johon halutaan ratkaisuksi ulkomaisia työntekijöitä. Valitettavasti Suomen houkuttelevuus korkeine veroineen ja pienine palkkoineen on heikonlainen, eikä Suomi ole vuosien yrityksistä huolimatta kyennyt osaajia houkuttelemaan. Suomen on itse korjattava ongelmansa.
Meillä ei ole varaa makuuttaa ihmisiä vaihtopenkillä, heidät tarvitaan pelaamaan. Töitä kyllä löytyy, nyt on aika saada ihmiset töihin. Yrittäjät ovat jo ehdottaneet parempia kannustimia oppisopimuspaikkojen lisäämiseen työnantajille, näin saadaan koulutettua työn ohessa uusia ammattilaisia, joilta ovat koulut aikanaan jääneet käymättä. On myös poistettava kannustinloukut pienipalkkaisiin töihin työllistymiseltä, jotta voidaan ottaa ensimmäiset askeleet työuralla. Lisäksi, koska koulutus on hyvinvointiyhteiskunnan ydintehtäviä, sen rahoitus on saatava kuntoon. Esimerkiksi Viro käyttää bkt:n verrattuna enemmän rahaa koulutukseen (6,4%) kuin Suomi (5,3%). On parempi käyttää rahaa koulutukseen, jotta ihmiset pääsevät töihin, kuin säästää koulutuksesta ja maksaa ihmisille kotiin jäämisestä. Yhteiskunnassa tuntuu rahaa riittävän kaikkeen muuhun, paitsi sen ydintehtävien toteutukseen.
Nyt on aika kääntyä Rohkeasti Oikealle!
Marko Ahtiainen
eduskuntavaaliehdokas numerolla 77