Kuntavaaliehdokkaat Janakkala, Marko Ahtiainen
Janakkalan väestömäärä on laskenut viime vuosina. Kunnan taloudellinen tilanne sitä vastoin on parantunut ennakoitua paremmin ja verotulojen kasvu on ylittänyt ennusteet. Kunnan tuloveroprosentti on 8,7 %, maan keskiarvon ollessa 7,54 %. Väestömäärän kääntäminen maltilliseen kasvuun ja työpaikkojen syntyminen edellyttävät päämäärätietoisia päätöksiä kohti kestävämpää tulevaisuutta. Toimenpide, joka edistää ja vahvistaa Janakkalan kasvua, on verojen keventäminen. Verotuksen …
Viime vuosina Janakkalassa on käyty vilkasta keskustelua perusopetukseen liittyen lähinnä kouluverkosta. Nyt on aika näkemykseni mukaan keskustella opetuksen sisällöstä ja keskittyä tärkeiden perusasioiden opettamiseen. Perusopetus on yhteiskuntamme kivijalka. Se luo pohjan, jolle lapset ja nuoret voivat rakentaa tulevaisuutensa. On ensiarvoisen tärkeää keskittyä perusasioiden lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen taitoihin. Nämä taidot eivät ole vain oppimisen välineitä, vaan ne …
Vaalien voittajan Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on käynnistänyt hallitusohjelmaneuvottelut huhtikuun puolivälissä. Maamme taloudellinen tilanne Hämeen tulevaisuuskuva ovat haasteellisia. Hallitusohjelma on vaalikauden tärkein strateginen linjaus. Se ohjaa hallituksen päätöksiä ja lainvalmistelua. Ohjelmalla on normaalia suurempi merkitys Hämeelle. Kotitalouksien ja ihmisten taloushuolet, työttömyys, syrjäytyminen, heikentyneet oppimistulokset, nuorten mielenterveysongelmat, velkaantuminen ja ihmisten turvallisuuden tunteen heikkeneminen ovat arkipäivää myös …
Julkinen velkaantuminen on lähtenyt hallinnasta. Perustehtävistä ei selvitä maltillisella tulovirralla, vaan budjettia on pakko paikata velkaantumisella. Velkaantumisen ongelmat yritetään häivyttää investointi puheena. Mikään ei voisi olla kauempana todellisuudesta. Investoinnit eivät ole kiinteään kulutukseen tarkoitettuja panostuksia. Velat tulevat maksuun, uskoopa siihen tai ei. Suomalaiset tulevat kärsimään valtion velkaantumisesta monelle tavalla. Velka vähentää tulevaisuuden mahdollisuuksia selvitä välttämättömistä …
Hyvinvointiyhteiskunta edellyttää tervettä taloutta Lue lisää »
Yhteiskunnassamme tärkeintä ovat ydinpalvelut: maanpuolustus, järjestyksenvalvonta, koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut. Ne kattavat yhdessä noin neljänneksen julkisen sektorin menoista. Ne eivät ole julkiselle sektorille taakka. Taakan muodostavat kolme neljäsosaa menoista, jotka jäävät ydintehtävien ulkopuolelle, suurimpana niistä sosiaaliturva. Sosiaaliturva auttaa ihmistä silloin, kun hän ei tule toimeen. On tärkeää, että on turvaverkko siltä varalta, kun elämä kääntää …
Suomen entinen vahvuus, koulutettu työvoima, on kovaa vauhtia häviämässä. OECD-maiden vertailussa 25–34-vuotiaiden korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa Suomi on sijalla 29, Chilen ja Turkin välissä. Edellä ovat niin muut pohjoismaat, kuin Viro, Latvia ja Liettua. Suomen koulutetuimmaksi ikäluokaksi on jäänyt vuonna 1978 syntyneet, sen jälkeen kouluttautuneiden määrä on jatkuvasti laskenut. Korkeakouluopiskelijoista jopa kolmannes ei valmistu edes …
Työvoimapula ja massatyöttömyys ovat koulutuksen kriisi Lue lisää »
Suomessa tarvitaan toimia, joilla vahvistetaan länsimaiden kykyä tukea Ukrainan aseistamista. Toimia pitää tehdä niin kotimaassa kuin EU-tasollakin. Imperialistinen diktaattori ei saa kokea pienintäkään voittoa raakalaismaisessa hyökkäyssodassaan. Ukrainaa pitää auttaa päättäväisemmin ja tehokkaammin. Suomen pitää laittaa oma puolustusmateriaalituotanto kansainvälisen tilanteen vaatimaan kuntoon. Esimerkiksi Yhdysvallat on ilmoittanut kuusinkertaistavansa ampumavälinetuotannon. Pohdiskelu ja puheet eivät riitä, vaan erityisesti imperialistista …
Ulkoisen turvallisuuden selkänojana meillä Suomessa on maailman korkein maanpuolustustahto. Sisäisenturvallisuuden osalta olemme toistaiseksi välttyneet pääosin suuremmilta ongelmilta. Kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja turvallisuutta pitää vaalia jatkossa entistä kunnianhimoisemmin. Meidän kannattaa ennakoida ja välttää riskejä, jotka voivat vaarantaa turvallisuuttamme. Pitkäjänteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä hyvät diplomaattiset suhteet ovat tärkeä osa turvallisuutemme perusratkaisua. Nähdäkseni suurimmat turvallisuuttamme nakertavat uhat …
Suomalainen metsänomistuksen perusta lepää vastuullisen perhemetsätalouden harteilla. Metsävaramme ovat kasvaneet nykyiselleen hyvän metsänhoidon ansiosta. Metsät tuottavat joka vuosi kansantalouteemme lähes 6 miljardin vakaan tuoton tarjoamalla raaka-ainetta, työtä ja toimeentuloa. Metsän terveydelliset vaikutukset on kiistatta osoitettu ja nämä vaikutukset eivät sisälly tähän tuottolaskelmaan. Metsänomistajan oikeus päättää omasta varallisuudestaan on nyt vaakalaudalla. Eurooppalaisessa keskustelussa esitetään huomattavan laajaa …
Vuonna 2015 eduskunnassa puolueet olivat yhtä mieltä, että normeja ja sääntelyä puretaan. Käytännössä hankkeet eivät ole edistyneet. Olemme lukeneet Janakkalassa tapahtuneesta ns. sala-auraaja tapahtumasta. Esille nousi henkilön vapaaehtoinen lumenauraus. Tapauksessa kunnan työntekijä kielsi auraamisen vedoten vastuuseen, joka auratun kävelytien hiekoittamatta jättämisestä kunnalle syntyy. Työntekijä toimi lainkuuliaisesti ja hyvä niin. Toisaalta suuri joukko ulkoilijoita oli ollut …